Liiviläiset kapinoivat Akon johdolla ja valloittivat Holmen saarilinnoituksen vuonna 1206, mutta Kauppoa tukeneet kristityt liiviläiset ja saksalaiset hyökkäsivät vielä samana vuonna linnaan ja surmasivat Akon.
Liiviläisillä on oma edustajansa Latvian parlamentissa, ja liivin kieltä opetetaan muutamissa peruskouluissa Riiassa, Staicelessa, Dundagassa, Ventspilsissä ja Kolkassa.
Wiedemannin jälkeen liiviläisiä tutki Eemil Nestor Setälä, joka kokosi liiviläisiä kertomuksia, sananlaskuja ja kansanlauluja.
Liiviläisen musiikin nousu ajoittuu 1920- ja 1930-luvuille.
Liiviläisiä pakeni etenkin Viroon ja Latvian sisäosiin.
Liiviläisiltä vallatut alueet jaettiin piispan ja Kalparitariston kesken suhteessa 3:1.
Latvian kieltä käyttämään siirtyneet liiviläiset ovat vaikuttaneet latvian kielen liiviläismurteisiin, joita puhutaan sekä Kuurin- että Liivinmaalla.
Kuurinmaan liiviläiset kuuluivat Kuurinmaan herttuakuntaan vuoteen 1795, jolloin Venäjän keisarikunta otti alueen haltuunsa.
Latviassa vuonna 2009 asuneiden 178 liiviläisen lisäksi Ukrainassa asui (vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan) 235 ja Virossa (vuonna 2000) 5 liiviläistä.
1200-luvun alussa myös Kuurinmaan baltit ja liiviläiset alkoivat hyökkäykset saksalaisia vastaan.
Samana vuonna liiviläiset tunnustettiin taas omaksi kansallisuudekseen.
