Fernando Alonso

Fernando Alonso Díaz (s. 29. heinäkuuta 1981 Oviedo, Asturia, Espanja) on espanjalainen Formula 1 -kuljettaja ja kaksinkertainen maailmanmestari kausilta 2005 ja 2006.
Alonso oli aikanaan nuorin GP-voittaja, paalupaikalle ajanut kuljettaja, maailmanmestari ja tuplamaailmanmestari. Ensimmäisellä maailmanmestaruudellaan hän nostatti formulabuumin Espanjassa, etenkin kotiseudullaan Oviedossa.
Menestyksekkään mikroautoilu-uran jälkeen Alonso voitti Nissan-formulasarjan mestaruuden heti ensimmäisellä kaudellaan pikkuformuloissa vuonna 1999. Seuraavaksi kaudeksi hän siirtyi Euroopan F3000-sarjaan, jossa sijoittui yhteispisteissä neljänneksi. Formula 1 -varikon kummisetä Flavio Briatore otti tässä vaiheessa lupaavan espanjalaisen siipiensä suojiin ja järjesteli tälle paikan Minardin kilpakuljettajaksi kaudelle 2001.
19-vuotias Alonso oli debyyttikilpailussaan kaikkien aikojen kolmanneksi nuorin Grand Prix-viikonloppuun osallistunut kuljettaja. Minardin auto oli kuitenkin tehoton eikä Alonso saavuttanut avauskaudellaan yhtäkään MM-pistettä. Kauden lopputuloksissa Alonso hävisi kokeneelle tallikaverilleen Tarso Marquesille joka sijoittui ko. vuonna 2 kertaa yhdeksänneksi ja Alonso kerran kymmenenneksi.
Tallipäällikkö Flavio Briatore otti Alonson johtamansa Renault-tallin testikuljettajaksi kaudeksi . Kaudella Alonso nousi Renault'n kilpakuljettajaksi. Alonso otti uransa ensimmäisen paalupaikan Malesian Grand Prix'ssa, sijoittuen kilpailussa kolmanneksi. Uran avausvoitto tuli Unkarin GP:ssä, jonka myötä Alonsosta tuli kaikkien aikojen ensimmäinen espanjalainen osakilpailuvoittaja F1-sarjassa.
Kausi 2004 oli MM-sarjan neljännestä sijasta ja neljästä palkintokorokesijoituksesta huolimatta Alonson osalta hieman odotettua vaisumpi. Hän ei yltänyt Renault-autolla voittotaistoon kuin ainoastaan Ranskan GP:ssä, jossa joutui paalupaikastaan huolimatta lopulta antautumaan Michael Schumacherille 8,3 sekunnin erolla. Alonso oli pisteissä tallikaverinsa Jarno Trullin takana siinä vaiheessa kun Trulli lähti tallista, sen jälkeen tulleet 3 pistesijaa nostivat hänen ko. vuoden kokonaissijoituksensa Trullin ohi.
Kaudella 2005 Alonson menestys synnytti Espanjassa todellisen formulabuumin. Alkutahdit maailmanmestaruudelle Alonso löi voittamalla kolme kauden neljästä ensimmäisestä kilpailusta. Vaikka espanjalainen ei sen jälkeen useinkaan yltänyt Kimi Räikkösen McLaren-auton vauhtiin, ajoi hän taktisesti viisaasti ja hyödynsi suomalaiskuskin epäonnen. Alonso otti kauden aikana seitsemän GP-voittoa ja nousi peräti 15 kertaa palkintokorokkeelle. Suoritusvarmuus takasi sen, että hänestä kruunattiin siihen asti kaikkien aikojen nuorin F1-maailmanmestari 24 vuoden ja 58 päivän ikäisenä kauden kolmanneksi viimeisessä osakilpailussa. Sen jälkeen Alonson ja Renault'n ei tarvinnut enää vältellä riskejä. Japanin Suzukassa Alonso antoi oivan näytön ohitustaidoistaan ohittamalla ulkokautta Michael Schumacherin nopeassa 130R-mutkassa.
Kaudella 2006 Alonso taisteli Michael Schumacheria vastaan. Yhdeksän paalupaikan putki kauden alussa siivitti Alonson vankkaan MM-johtoon, jonka Schumacher kuitenkin kuroi umpeen Ferrarin raivoisan kehitystyön johdosta. Kattojärjestö FIA kielsi Renaultin massavaimentimet, koska ne olivat aerodynaamisesti liikkuva ratkaisu, jollaiset olivat kiellettyjä. Renault kärsi massavaimentimien kieltämisestä lähes koko loppukauden. Italian GP:ssä Alonso pudotettiin viidenneltä paikalta 10. lähtöruutuun, koska tuomaristo katsoi espanjalaisen estelleen Felipe Massaa aika-ajossa. Tuomariston päätös sai joidenkin lajin asiantuntijoiden tuomion, koska väitettiin myös, että Alonson ja Massan välimatka olisi pysynyt koko ajan usean sadan metrin mittaisena. Japani käänsi kuitenkin MM-taiston Alonson eduksi, kun johdossa ajaneen Schumacherin Ferrariin sattui moottoririkko. Alonso varmisti toisen MM-tittelinsä ajamalla Brasilian päätöskisassa toiseksi tullen kaikkien aikojen nuorimmaksi tuplamaailmanmestariksi.
Renault'n epävarmuus tulevaisuudesta sai Alonson vaihtamaan McLarenille kolmen vuoden sopimuksella. McLarenilla Alonsoa odotti suuri haaste, sillä edellisinä vuosina McLarenin suoritustaso ei ollut maineikkaan tallin edellyttämällä tasolla. Edellisellä kaudella 2006 McLarenilla ei voitettu yhtään kisaa ja viimeisimmän maailmanmestaruuden McLarenille oli tuonut Mika Häkkinen kaudella 1999. Tallikaveriksi Alonso sai tulokaskuljettaja Lewis Hamiltonin.
Kaudella Alonso otti voitot Malesian, Monacon, Euroopan ja Italian osakilpailuista. Monacossa Alonso ajoi myös kauden ensimmäisen paalunsa ja kisan nopeimman kierroksen. Monacon kisan jälkeen Alonso johti MM-sarjaa ja tallikaveri Lewis Hamilton oli tasapistein toisena. Unkarin GP:ssa Alonso ajoi aika-ajojen kolmannessa osiossa nopeimman ajan, mutta hänet pudotettiin tuomariston päätöksellä kuudenneksi rangaistuksena Hamiltonin viivyttämisestä varikolla. Unkarin kilpailuviikonloppu toi samalla kaikkien tietoon Alonson ja tallipäällikkö Ron Dennisin tulehtuneet välit. Kauden aikana Alonso väitti tallin suosivan brittikuljettaja Hamiltonia ja vihjaili tallin jopa sabotoineen autoaan. Alonson McLaren-kautta sävytti riitojen lisäksi myös , jonka takia talli menetti kaikki valmistajien MM-sarjan pisteensä. 
Japanin GP näytti kääntävän mestaruustaistelun Hamiltonin eduksi, kun brittikuljettaja ajoi voittoon kaatosateen sävyttämässä kilpailussa ja Alonso joutui keskeyttämään ulosajon seurauksena. Vielä viimeisessä kilpailussa Alonsolla oli teoreettinen mahdollisuus voittaa mestaruus. Hän ajoi kolmanneksi kauden päättäneessä Brasilian GP:ssä, jossa Ferrarin Kimi Räikkönen voitti maailmanmestaruuden yhden pisteen erolla Hamiltoniin ja Alonsoon. Marraskuussa 2007 McLaren ilmoitti purkaneensa Fernando Alonson sopimuksen yhteisymmärryksessä kuljettajan kanssa. Näin ollen alun perin kolmeksi vuodeksi tehty sopimus jäi yhden kauden mittaiseksi.
Alonso palasi kaudeksi 2008 takaisin Renaultille. Tallipäällikkö Flavio Briatoren odotukset olivat kovat kaudelle lähdettäessä, sillä hän uskoi Alonson palauttavan Renault'n takaisin voittojen tielle. Alonso antoi julkisuuteen lausunnon, jonka mukaan hänen sopimuksensa Renaultin kanssa olisi yksivuotinen, mikäli Renault ei kykenisi toimittamaan hänelle kilpailukykyistä autoa kaudeksi 2009. 
Ensimmäisessä kilpailussa Alonso onnistui ajamaan neljänneksi, mutta jo seuraavissa kilpailuissa todelliset voimasuhteet alkoivat näkyä, kun Alonso onnistui nappaamaan vain kaksi pistettä. Tämän takia Alonso alkoi jo vihjailla sopimuksensa pykälästä, jonka mukaan hän olisi vapaa huipputallien käyttöön seuraavana vuonna. Ennen kauden neljättä kilpailua Ferrarin toimitusjohtaja Stefano Domenicalli antoi kuitenkin lausunnon, ettei Alonsoa tultaisi näkemään Ferrarilla Kimi Räikkösen tallikaverina, johtuen Alonson myrskyisästä kaudesta McLarenilla, jolloin Alonso osoitti kykenemättömyytensä tiimipeliin tallin hyväksi.
Kotiradallaan Espanjan GP:ssä Alonso onnistui ensimmäisen kerran väläyttämään Renaultin potentiaalia kilpa-autona ajettuaan toiseksi aika-ajossa, vaikkakin kevyellä autolla. Kilpailu ei kuitenkaan mennyt hyvin, kun Felipe Massa ohitti Alonson heti lähdössä ja varikkokäyntinsä jälkeen hän oli pudonnut jo monta sijaa. Alonson kilpailu päättyi moottoririkkoon.
Loppukaudesta Alonso onnistui voittamaan ensimmäistä kertaa järjestetyn Singaporen GP:n, joka ajettiin iltakisana. Voittoa edesauttoi Alonson varikkopysähdyksen jälkeen alkanut turva-autojakso, jonka aiheutti hänen tallikaverinsa Nelson Piquet nuoremman ajama kolari; Piquet ajoi seinään tallin käskystä. Tapauksesta nousi kohu vuotta myöhemmin ja sitä seurasi oikeudenkäynti, jossa Alonso todettiin syyttömäksi tahalliseen kolarointiin. Kilpailun tuloksia ei muutettu tapauksen johdosta. Tapaus tunnetaan F1-piireissä nimellä Renault-skandaali.
Myös seuraavaksi ajetussa Japanin GP:ssä Alonso ajoi voittoon, kun Lewis Hamilton, Felipe Massa ja Heikki Kovalainen putosivat kärjestä. Kilpailun jälkeen Jody Scheckter, vuoden 1979 maailmanmestari, ilmoitti avoimesti haluavansa korvata Ferrarin Kimi Räikkösen Alonsolla.
Kauden 2009 avauskisassa Australian GP:ssä Alonso ajoi viidenneksi.
Malesiassa sadekisassa Alonson sijoitus oli 11. 
Kiinassa hän oli 9. Bahrainissa 8. ja kotiyleisönsä edessä Espanjan GP:ssä hän oli viides. 
Monacon GP:ssä hän oli seitsemäs, muiden keskeytyksien auttamana. Kahdessa seuraavassa kisoissa hän ei ollut pisteillä, mutta Saksassa hän teki hienon nousun seitsemänneksi ajaen kilpailun nopeimman kierroksen. Unkarissa Alonso lähti paalupaikalta, mutta keskeytti renkaan irrottua. Singaporessa Alonso ajoi kauden ainoan palkintosijansa.
Ferrari lähti kauteen yhtenä ennakkosuosikeista. Kauden ensimmäisissä aika-ajoissa Bahrainissa Alonso (3.) hävisi tallikaverilleen Massalle (2.), mutta onnistui ohittamaan tämän heti lähdön jälkeisissä mutkissa. Alonso lopulta voitti ensimmäisen Ferrari-kisansa, kun paalupaikalta lähtenyt ja pitkään kärjessä ajanut Sebastian Vettel joutui hidastamaan vauhtiaan teknisten ongelmien vuoksi. Alonso on Juan Manuel Fangion, Nigel Mansellin ja Kimi Räikkösen jälkeen neljäs kuljettaja, joka on onnistunut saavuttamaan voiton heti ensimmäisessä Ferrarilla ajamassaan kilpailussa. Kausi jatkui tasaisesti, mutta Alonso ei onnistunut nousemaan mukaan voittotaisteluihin. Kiinan GP:ssä Alonso lähti kolmannesta lähtöruudusta, mutta otettuaan varaslähdön hänelle tuomittiin varikon läpiajorangaistus. Myöhemmin kilpailussa hän ohitti tallikaverinsa Massan varikkosuoralla, minkä arvioitiin vaikuttavan kuljettajien keskinäisiin väleihin. Massa kuitenkin kiisti tämän.
Espanjan GP:ssä Alonso lähti neljännestä ruudusta ja nousi varikkopysähdysten aikana Red Bullin Sebastian Vettelin ohi kolmanneksi. Toisena ajaneen Lewis Hamiltonin keskeytettyä rengasrikkoon Alonso nousi toiseksi saavuttaen Ferrari-uransa toisen palkintopallisijoituksen. Saksan kilpailussa Alonso ajoi kyseenalaisen voiton, kun Felipe Massa hidasti vauhtiaan päästäen Alonson edelleen. Italian GP:ssä Alonso otti voiton, kun hän ohitti varikkokäyntien jälkeen Jenson Buttonin. Alonso voitti myös Singaporessa. Korean kilpailun voitollaan Alonso siirtyi 11 pisteen johtoon Webberin ja Vettelin keskeytettyä kilpailussa. Brasilian kilpailussa Alonso ajoi kolmanneksi. 
Kauden viimeiseen kilpailuun Abu Dhabiin Alonso lähti MM-sarjan kärjessä kun maailmanmestaruudesta taisteli viimeisessä kilpailussa poikkeuksellisesti neljä kuljettajaa. Lähdössä Alonso putosi Jenson Buttonin taakse ja varikkokäynnin jälkeen Vitali Petrovin taakse. Alonso ei pystynyt ohittamaan Petrovia ja sijoittui kilpailussa seitsemänneksi. Hän hävisi maailmanmestaruuden Sebastian Vettelille neljällä pisteellä.
Kauden ensimmäisissä kilpailuissa ei Ferrari pystynyt haastamaan ylivoimaisia Red Bullin autoja ja näin kolme ensimmäistä kisaa oli vain jäännöspisteiden keräämistä. Kauden neljännessä Turkin GP:ssä Alonso ajoi Ferrarille kauden ensimmäisen palkintokorokesijan sijoituttuaan kolmanneksi. Espanjan GP:ssä Alonso sai hyvän startin ja johti kilpailua ensimmäistä kertaa kauden aikana, mutta joutui lopulta antautumaan viidenneksi kilpailussa. Monacossa Alonso ajoi toiseksi häviten niukasti Sebastian Vettelille. Sateisessa Kanadan GP:ssä Alonson kisa päättyi keskeytykseen Jenson Buttonin osuttua häneen. Euroopan GP:ssä Valenciassa Alonso ajoi jälleen toiseksi. Britannian GP:ssä Alonso ajoi itselleen ja Ferrarille kauden ensimmäisen voiton. Voitto jäi Alonson kauden ainoaksi. Alonso sijoittui lopulta neljänneksi MM-taulukossa.
Talvitesteissä Ferrari oli epäonnistunut pahasti autonsa kehitystyössä, joka näkyi myös kauden avauskilpailussa. Alonso jäi aika-ajoissa 12:s lähtöruutuun. Kilpailussa hän kuitenkin pystyi parantamaan asemiaan ja oli maalissa viidentenä. Kauden toisessa osakilpailussa Malesian GP:ssä Alonso starttasi ruudusta 9. Kilpailussa hän onnistui sateen ansiosta oikealla rengasvalinnalla nousemaan kilpailun kärkeen. Hänen takanaan toisena ajanut Sauber-kuski Sergio Pérez oli selvästi Alonson Ferraria nopeampi ja oli lähellä viedä Alonsolta voiton. Alonso kuitenkin otti kilpailun voiton, vaikka auto ei ollut selvästikään joukon nopeimpia. Kiinan GP:ssä Alonso jäikin yhdeksänneksi ja Bahrainin GP:ssä seitsemänneksi. Espanjan GP:ssä Alonso yllätti ajamalla kolmanteen lähtöruutuun, mutta nousi eturiviin Lewis Hamiltonin rangaistuksen myötä. Kilpailussa Alonso ajoi toiseksi, kun Williamsilla ajanut Pastor Maldonado ajoi voittoon. Euroopan GP:ssä Alonso nousi voittoon, kun kilpailua pitkään ylivoimaisesti johtanut Sebastian Vettel keskeytti moottoririkkoon. Voitollaan Alonso nousi MM-sarjan kärkeen. Hockenheimissa Alonso ajoi paalulle ja voitti kilpailun. Belgian GP:ssä Alonso koki kauden ensimmäisen keskeytyksensä jouduttuaan rajuun lähtökolariin mukaan. Samalla katkesi myös hänen 23 peräkkäisen pistesijan putki, eikä hän näin ollen yltänyt rikkomaan Schumacherin 24 peräkkäisen pistesijan ennätystä. Alonso keskeytti myös Japanin GP:ssä rengasrikon aiheuttamaan pyörähdykseen. Loppukauden Alonso ajoi tasaisia palkintosijoja sijoittuen lopulta MM-sarjan toiseksi häviten mestaruuden Sebastian Vettelille kolmella pisteellä.
Alonso aloitti kauden avauskilpailussa Australiassa kakkossijalla. Malesian GP:ssä hän joutui keskeyttämään etusiiven hajottua osuessaan Sebastian Vettelin autoon. Kiinan GP:ssä Alonso lähti matkaan kolmannesta ruudusta, ollen ensimmäistä kertaa nopeampi tallikaveriaan Felipe Massaa, joka oli ollut häntä nopeampi neljässä peräkkäisessä aika-ajossa. Kilpailussa Alonso ohitti paalulta lähteneen Lewis Hamiltonin ja karkasi tämän jälkeen omille teilleen ajaen kilpailun voittoon. Bahrainissa Alonson kilpailu meni pilalle avattavan takasiiven jäädessä jumiin. Hän jäi kilpailussa kahdeksanneksi. Espanjan GP:ssä Alonso lähti viidennestä ruudusta, josta hän sai hyvän lähdön nousten startin jälkeen kolmanneksi. Myöhemmin Alonso ohitti edellä olevat Rosbergin ja Vettelin, ajaen kilpailun voittoon. 
Japanin GP:ssä Alonso teki uuden ennätyksen ohittamalla Michael Schumacherin 1568 pisteen piste-ennätyksen. Alonso juhlisti ennätystään seuranneessa Intian GP:ssä erikoismaalatulla kypärällä, jota "La Republica"-lehden blogisti Marco Mensurati piti asiattomana. Schumacher ajoi suurimman osan MM-pisteistään aiemman pistelaskutavan aikana, jolloin voitosta sai 15 pistettä uutta systeemiä vähemmän. Kyseisessä kilpailussa Alonso jäi pisteiden ulkopuolelle 11:nneksi.
Alonso oli palkintokorokkeella yhdeksässä osakilpailussa, muttei kyennyt voittamaan Espanjan GP:n jälkeen. MM-pisteissä hän sijoittui toiseksi kolmannen kerran urallaan.
Kaudella 2014 Räikkönen siirtyi Alonson tallikaveriksi Massan siirryttyä Williamsille. Kauden alusta selvisi ettei Ferrari-auton nopeus riittänyt haastamaan kärkitalleja. Alonso ajoi kauden ensimmäisen palkintosijansa Kiinan GP:ssä. Unkarin GP:ssä Alonso oli ajamassa voittoon, kunnes Red Bullin Daniel Ricciardo ohitti hänet kilpailun lopussa 3 kierrosta ennen maalia. Alonso sijoittui lopulta kilpailun toiseksi. Monzan kilpailussa Alonso joutui keskeyttämään moottoririkkoon. Samalla Alonson ennätyksellinen 86 kilpailun peräkkäinen putki ilman teknisestä viasta johtunutta keskeytystä katkesi. Alonso ei saavuttanut kauden aikana yhtään voittoa. Pisteissä Alonso sijoittui sarjan kuudenneksi. Kauden jälkeen ilmoitettiin Alonson lähtevän Ferrarilta McLarenille, jossa hän kilpaili edellisen kerran kaudella 2007.
Alonso siirtyi takaisin McLarenille, joka siirtyi Hondan moottoreihin yli 20 vuoden tauon jälkeen. Alonso korvasi tallissa tanskalaisen Kevin Magnussenin, joka siirtyi takaisin tallin varakuljettajaksi. Alonson tallikaverina ajaa Jenson Button. Alonso kärsi Barcelonan talvitesteissä sattuneessa ulosajossa aivotärähdyksen, jonka seurauksena hän ei saanut lääkäreiltä lupaa osallistua kauden avauskilpailuun. Malesiassa Alonso joutui keskeyttämään. Bahrainissa Alonso ajoi 11:nneksi. Itävallan GP:ssä Alonso joutui keskeyttämään jo avauskierroksella kolariin Kimi Räikkösen kanssa. Vasta kauden yhdeksännessä kilpailussa Britanniassa Alonso saavutti kauden ensimmäisen pisteensä sijoittuen 10:nneksi. Unkarissa Alonso ajoi viidenneksi saavuttaen 10 MM-pistettä.
Alonso joutui keskeyttämään Italiassa ja Singaporessa, mutta oli yhdestoista seuraavissa kolmessa osakilpailussa, jääden sijan päähän pistesijasta. Meksikossa Alonson matka jäi kesken jo avauskierroksella tehojen hävittyä espanjalaisen autosta. Abu Dhabissa ensimmäisessä mutkassa Alonso osui yhteen Pastor Maldonadon kanssa ja sai varikonläpiajorangaistuksen. Maalissa Alonso oli 17:s.
Alonso keräsi kauden aikana 11 pistettä sijoittuen MM-sarjan 17:nneksi. Hänen kauden parhaaksi sijoitukseksi jäi Unkarin GP:n viides sija.
Alonso ajoi rajun kolarin heti ensimmäisessä osakilpailussa Melbournessa Australiassa, kun hän yritti ohittaa Haas -tallin Esteban Gutiérrezia. Alonso osui Gutiérrezin takapyörään, menettäen auton hallinnan, jonka jälkeen auto lähti lennossa pyörimään turva-alueelle ja pysähtyi vasta betonivalliin. Alonsolla oli törmäyshetkellä vauhtia 312 km/h ja kolarissa häneen kohdistui 46 G:n voima. Hän joutui sivuun seuraavasta Bahrainin osakilpailusta, koska ei läpäissyt lääkärintarkastusta ja joutuu uudelleen lääkärintarkastukseen vielä ennen seuraavaa Kiinan GP:tä. Pistetilinsä Alonso avasi Venäjällä ajaen kuudenneksi. Monacon GP:ssä Alonso oli viides. Yhdysvaltain GP:ssä Alonso ajoi jälleen viidenneksi sivuten kauden parasta sijoitustaan.
• Abu Dhabin GP:ssä 2014 jaettiin tuplapisteet.
Alonso asuu Oxfordissa Englannissa ja omistaa talon myös Genevenjärven rannalta Sveitsistä.
Alonso avioitui 17. marraskuuta 2006 El Sueño de Morfeo -yhtyeen laulajan Raquel del Rosarion kanssa Limanesissa. He erosivat joulukuussa 2011 yhteisellä päätöksellä.